Kun tehostetun perhetyön tavoitteet on laadittu asiakkaan arjesta käsin, koetaan perhetyö vaikuttavaksi ja merkitykselliseksi. Kuinka saada arki ja ihmiset keskiöön, näkyviin? Pois huolien ja ongelmien värittämästä kertomuksesta.
Lastensuojelun avohuollon tukitoimena järjestetyn tehostetun perhetyön tulee taata lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa apu ja tuki, joka on asiakassuunnitelmaan kuvattu. Tarve on kuvattu asiakassuunnitelmaan perheenjäsenten tuottaman tiedon, toiveiden sekä lastensuojelun vastuutyöntekijän huolen pohjalta.
Perhetyö lastensuojelun avohuollon tukitoimena
Lastensuojelun sosiaalityön määrittämät ongelmat luovat perhetyölle aluksi tiettyjä suuntaviivoja, päämääriä, mihin työllä pyritään vaikuttamaan, mutta tavoitteet työlle luodaan asiakkaan arjen näkökulmasta. Perhetyön lähtökohtana tulee olla perheenjäsenten omat tavoitteet muutokselle.
Perheenjäsenten näkemykset sekä kokemukset sen hetkisestä elämän tilanteesta ja siinä tarvittavista muutoksista, tulee olla työntekijöiden ammatillisen näkemyksen kanssa vuoropuhelussa, jotta päästään yhteiseen ymmärrykseen.
Perheen lähiympäristön ja sosiaalisten suhteiden huomioiminen on tärkeää. Elinolosuhteisiin vaikuttaminen eli yhteiskunnallinen muutostyö ovat myös osa perhetyötä. Olennaisinta perhetyössä on muutos perheen arjessa, niin ettei arjen todellisuus, perheiden elämä ole enää lapsen kannalta haitallinen. (Hovi-Pulsa)
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston lastensuojelun palveluiden kotiin vietävä kriisityö on tehostettua perhetyötä, jota aiemmin tarjottiin lastensuojelun avohuollon tukitoimena Nopean puuttumisen perhetyön eli Nopsa-työn nimellä. Nopsa-työn asiakkaina olivat 12-17-vuotiaat nuoret ja heidän perheet. Perhetyö oli suunnitelmallista ja tavoitteellista perhekuntoutusta nuoren sijoituksen ja huostaanoton estämiseksi. Tähän pyrittiin tarjoamalla nuorelle ja hänen perheelleen riittävä ja tarkoituksenmukainen tuki. Perhetyön lähtökohtana oli sosiaalityöntekijän tekemä asiakasohjaus nuoren kasvun ja kehityksen vaarantavista tekijöistä. Nopsa-työ oli työparityötä, jolla pyrittiin vahvistamaan perheen omia voimavaroja ja perheen sisäistä vuorovaikutusta. Tapaamiset sovittiin perheenjäsenten tarpeiden mukaan ja erilaiset työvälineet ovat olleet työntekijälähtöisesti työssä mukana.
Kohtaamisen kokemuksia – perheiden kertomuksia Nopsa-perhetyöstä
Tämä kirjoitus perustuu Kirsi Mansikkasalo-Leinosen vuonna 2016 valmistuneeseen Metropolian sosiaalialan ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöhön Kohtaamisen kokemuksia – perheiden kertomuksia Nopsa-työstä. Opinnäytetyön tavoitteena on ollut selvittää, millaisena asiakkaat kokivat Nopean puuttumisen perhetyön sekä nostaa esiin sitä mikä Nopsa-työssä on ollut merkityksellistä heidän mielestä.
Haastatteluihin osallistui neljä perhettä eri kokoonpanoissa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin narratiivista haastattelua ja aineiston analyysissa on käytetty teemoittelua. Aineistosta laajimmin nousee esiin haastateltavien kokemukset työntekijöistä sekä heidän kanssa muodostuneista suhteista. Opinnäytetyön on tarkoitus tukea palvelun sisällöllistä kehittämistä, jolloin merkityksellisten tekijöiden kokoaminen ja jäsentäminen ovat tärkeimpiä seikkoja selvitettäessä ihmisen kokemusta palvelun vaikuttavuudesta. (Väyrynen)
Kaikkien perheiden tarinoissa nousi vahvasti esille heidän kokemuksensa siitä, että heidät on kohdattu ja heidän asiansa on kuultu. Perheiden omista tarpeista ja toiveista käsin toteutettu Nopsa-työ koettiin erittäin merkitykselliseksi ja tärkeimmäksi asiaksi, joka edesauttoi muutoksen tekemisessä. Perheiden tarinat muodostuivat heidän kokemuksien ympärille, joissa heidät oli kohdattu ihmisinä, perheinä ja yksilöinä. Arvokkaan kohtaamisen kokemukset välittyvät kertomuksista. (Laitinen – Kemppainen)
Kumppanuussuhde ja osallisuuden kokemus kantaa
Osallisuuden kokemus näyttäytyi tarinoissa vahvana tunteena kuulluksi tulemisesta. Työntekijöiden dialogisten taitojen avulla haastateltaville oli muodostunut kokemus yhteisen ymmärryksen pohjalta tehtyyn muutostyöhön. Jokaista tarinaa väritti myös voimakas kokemus kumppanuussuhteen muodostumisesta työntekijöiden kanssa ja se oli tapahtunut heti ensitapaamisella.
Se, ettei työntekijät vaihtuneet, vaan pysyivät samoina koko työskentelyn ajan oli perheille merkityksellistä ja lisäsi luottamusta. Työn onnistumisen kokemusta tuki suuresti työntekijöiden joustavat mahdollisuudet tavata perheitä eri kokoonpanoissa myös muulloin kun virka-aikana.
Lisää arvokkaita kohtaamisia
Lastensuojelun avohuollosta erillisenä palveluna tarjottuna Nopsa-työ on ollut mielekästä. Se mahdollisti työntekijöille sosiaalityötä ulkopuolisemman lähestymissuunnan perheisiin, joille tarjotaan tehostettua perhetyötä nuoren sijoituksen ja huostaanoton estämiseksi.
Kun työskentely on toteutettu perheiden lähtökohdista ja heidän aikatauluihin sopivalla tavalla, eivät perheet ole kokeneet tiivistä ja intensiivistä työtä raskaana, vaan heidän omia voimavaroja tukevana. Perheenjäsenten omien elämänhallintakeinojen kartoittaminen ja vahvistaminen sekä identiteetin ja osallisuuden vahvistaminen ovat asioita, mitkä myös minä itse katsoin olevan Nopsa-työn tärkeimmät tavoitteet.
Kerätty tieto asiakkaiden kokemuksista sekä yleisyyttä ja keskimääräisyyttä mittaava tieto voivat yhdessä toimia toisiaan täydentävänä, syventävänä ja vastakohtaisuuksia esiin nostavana. Näiden kahden erilailla tuotetun tiedon yhteinen hyöty asiakastyön kehittämistyölle on paljon enemmän, kun vain toisella tavalla hankittu tieto.
Kirsi Mansikkasalo-Leinonen, sosionomi (ylempi AMK)
Lähteet
Hovi-Pulsa, Raija 2011. Arkilähtöinen perhetyö. Strukturoitua avoimuutta. Lisensiaatintutkimus. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden laitos. Sosiaalipedagogiikka.
Laitinen, Merja – Kemppainen, Tarja 2010. Asiakkaan arvokas kohtaaminen. Teoksessa Laitinen, Merja – Pohjola, Anneli (toim.): Asiakkuus sosiaalityössä. Tallinna Raamatutrükikoda: Gaudeamus Helsinki University Press. 138 – 177.
Lastensuojelulaki 417/2007.
Mansikkasalo-Leinonen, Kirsi 2016. Kohtaamisen kokemuksia – perheiden kertomuksia Nopsa-työstä. Sosiaalialan ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyö. Metropolia AMK.
Väyrynen, Sanna 2012. Muutosta edistävät tekijät päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa. Asiakkaiden kokemuksia intensiivisen avokuntoutuksen vaikuttavuudesta. Teoksessa Pohjola, Anneli – Kemppainen, Tarja – Väyrynen, Sanna (toim.): Sosiaalityön vaikuttavuus. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. 271 – 300.
Ei kommentteja